Nirsot yöperhoset tekevät palveluksen pöllöille

Linnut muokkaavat ympäristöään rakentamalla pesiä erilaisiin paikkoihin. Vastaavasti useat muut eläimet ovat vuorostaan oppineet käyttämään lintujen pesiä elinympäristönään. Osakan yliopistossa tehdyssä tuoreessa tutkimuksessa viiden pöllölajin pesäkammioista löytyi peräti 17 yöperhoslajia. Näistä kaksi oli tieteelle aiemmin tuntemattomia.

Pöllöt asuttavat onttoja puita ja linnunpönttöjä. Hyvää pesäpaikkaa ne saattavat käyttää vuosien ajan. Pöllöt eivät vaistomaisesti vie pesäkammioonsa mitään pehmikkeitä, mutta pesäkolon pohjalle kerääntyy jäänteitä kuten höyheniä, untuvia, ja karvaa. Jäänteet likaantuvat pöllöjen jätöksistä, ja lisäävät näin pesäkammioiden taudinaiheuttajien ja mikrobien määrää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viirupöllön poikanen © Stella Thompson

Osakan tutkimuksessa pöllöjen pesistä löytyviä materiaaleja kerättiin pesimisen jälkeen. Ne laitettiin laboratoriossa 25-asteiseen hautomoon, jossa oli luonnollista päivänvaloa tuottava lamppu. Pesämateriaaleissa olevat toukat kehittyivät aikuisiksi hyönteisiksi, jonka jälkeen yksilöt tunnistettiin lajilleen.

Tutkimuksen yöperhoslajit vaihtelivat pesästä toiseen, mikä todennäköisesti johtuu pollöjen vaihtelevista saaliseläimistä (kalat, piennisäkkäät, linnut ja hyönteiset) ja pöllöjen elinalueesta (kaupunkimainen ympäristö tai metsä). Aitokoit-heimon (Tineidae) lajeja löydettiin eniten. Ne käyttävät ravintonaan pöllöjen pesistä löytyvää keratiiinia ja kitiiniä, eli tietyntyyppisiä proteiineja. Keratiinia esiintyy höyhenissä, untuvissa ja karvoissa, kitiini taas muodostaa hyönteisten kovan ulkokuoren. Tutkimuksen yhteydessä selvisi, että osa aitokoilajeista on erikoistunut syömään ainoastaan keratiinia tai kitiiniä, eli juuri niitä proteiineja, joista pöllöjen pesäkammioihin kerääntyvät jäänteet koostuvat.

Monet tutkituista aitokoilajista suosi enemmän likaisia pesäaineksia, ja puhtaat pesät jopa hidastivat toukkien kehittymistä aikuisiksi. Mutta aitokoiden ruokavaliosta ei ole hyötyä ainoastaan niille. Yöperhosten toiminta auttaa pöllöjä pitämään pesäkammion puhtaana vaarallisista taudinaiheuttajista, eli kyseessä on molempia hyödyttävä suhde. Yöperhosilla saattaa siis olla merkittävä osa pöllönpoikasten selviytymisessä.

Pesissä tavattavat aitokoit ovat kehittäneet tiettyjä sopeumia heimon muihin lajeihin verrattuna. Ne lentävät huonosti, pudottautuvat pehkuihin häiriön sattuessa ja kaivautuvat suojaan hyvin nopeasti. Tämä todennäköisesti viittaa siihen, että kyseiset lajit ovat asuttaneet pöllöjen pesiä jo pitkään. Ne ovat oppineet pakenemaan nopeasti etteivät itse joudu pöllön saaliiksi. Niillä ei kuitenkaan enää ole tarvetta lentää hyvin, koska yksilöiden koko elinkaari munasta aikuiseksi tapahtuu pesäkoloissa. Kolo on niiden koko maailma.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viirupöllö © Stella Thompson

Pöllöjen kanssa sopuisasti eläviä hyönteisiä on aiemmin tavattu mm. Pohjois-Amerikasta, Keski-Euroopasta ja Suomesta. Pöllönpesistä on aiemmin löytynyt mm. kovakuoriaisia, muurahaisia ja kärpäsiä, ja uskotaankin että linnunpesät yleisesti ottaen ylläpitävät monimutkaisia ravintoverkkoja.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s