Elinympäristöjen muutokset uhkaavat sorsakantoja sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa

Wetland ecology group_University of Helsinki_PEDS4

Pan European Duck Symposion raportti, osa 1, kosteikot

Järjestyksessään neljäs Pan European Duck Symposium (PEDS4) järjestettiin Hangossa 7.-11.4. Kokoukseen eurooppalaisten lisäksi osallistuneet pohjoisamerikkalaiset ja afrikkalaiset tutkijat sekä luonnonhoitajat käsittelivät laajasti aiheita sorsien elinympäristöjen hoidosta sekä muutoksesta kantojen kehitykseen ja seurantaan. Monissa puheissa sekä postereissa kiinnitettiin huomiota sorsakantojen vähenemiseen.

Mikael Kilpi ja Aleksi Lehikoinen avasivat neljännen Pan European Duck Symposion Hangossa © Sari Holopainen

Mikael Kilpi (Aronia) ja Aleksi Lehikoinen (Luomus) avasivat neljännen Pan European Duck Symposion Hangossa © Sari Holopainen

Alkupuheessaan riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi Suomen riistakeskuksesta toi esille kansainvälisen yhteistyön sorsakantojen hoidossa. Siinä missä vaikkapa metsäkanalintukantoja voidaan hoitaa hyvin paikallisella tasolla, muuttavat sorsat elinympäristöt löytyvät usein monen valtion alueelta. Tehokas kantojen hoito vaatisi yhteistyötä yli rajojen. Suomessa olisi huolehdittava hyvälaatuisten pesimäympäristöjen olemassaolosta.

Riistakeskuksen Mikko Alhainen esittelikin EU-rahoitteisen Kotiseutukosteikko Life+ hankkeen hienoja tuloksia. Hankkeen tavoitteena oli kannustaa palauttamaan kuivattuja kosteikkoja sekä perustamaan uusia. Hankkeessa tavoiteltiin kustannustehokkuutta pitämällä byrokratia kevyenä ja luottamalla maanomistajien toimiin. Hankkeen tukemana kosteikkojen perustaminen oli mahdollista jopa alle vuodessa, ideasta valmiiseen kosteikkoon. Vuonna 2015 valmiina on 44 mallikosteikkoa sekä joukko mallien innoittamina syntyneitä kosteikkoja. Sorsat ovat löytäneet kosteikot hyvin ja kosteikkojen hoitoa ohjeistetaan edelleen laadun varmistamiseksi.

Monien sorsalintujen kannat ovat laskeneet Suomessa. Erityisesti alamäessä ovat rehevillä järvillä pesivät lajit, ja vähemmän ovat laskeneet karujen järvien lajit. Järvien umpeenkasvua, esimerkiksi järviruon täyttäessä vesitilan, on epäilty syyksi huoneen menestymiseen rehevillä järvillä.

Järvien rehevyys on sorsille yleensä hyödyksi. Rehevillä vesillä ravintoverkot ovat tuottoisia ja siis myös sorsien ravinto, selkärangattomat eläimet sekä kasvien siemenet ovat runsaasti saatavilla. Niin kutsutut lintuvedet, joilla sorsalajirunsaus on korkeimmillaan, ovatkin yleensä reheviä ja matalia järviä. Sorsat kuitenkin tarvitsevat myös avovettä. Paras suhde kasvillisuuden ja avoveden välillä onkin puolet ja puolet.

Järvien umpeenkasvua voidaan ehkäistä monin tavoin. Uudessa tutkimuksessa vertailtiin eri menetelmien tehokkuutta kustannusten ja toisaalta monimuotoisuusvaikutusten kannalta. Vaikka kaikki toimenpiteet (laidunnus, niitto ja ruoppaus) olivat hyödyllisiä linnuille, niiden kustannustehokkuudessa ja vaikutuksessa oli eroja. Kaikkien tehokkaimmaksi keinoksi havaittiin laidunnus. Rantaniityillä laiduntavat lehmät siirtävät biomassaa järvestä pois. Osa palautuu alueelle lannan mukana, mutta lannalla havaittiin olevan toisaalta joitakin lintulajeja hyödyttävä vaikutus. Jotkin lintulajit eivät esimerkiksi hyötyneet niitosta, vaikka se toimenpiteenä vastaakin jossain määrin laidunnusta. Ilmeisesti lanta ylläpitää parempaa lintujen ravinnoksi kelpaavaa hyönteiskantaa. Ruoppaus oli kallista ja vieläpä epätehokasta. Ainoa linturyhmä, joka ei hyötynyt hoitotoimenpiteistä, olivat kalaa syövät sorsat, kuten koskelot. Ilmeisesti lajien näköön perustuva saalistus kärsii veden samentuessa väliaikaisesti hoitotoimenpiteiden jälkeen. Kuitenkin yleisesti linnut hyötyivät ja toimenpiteet olivat ilahduttavasti hyödyllisiä myös uhanalaisille lajeille.

Vesistöjen kunto huolestutti symposion osallistujia. Sorsien lisäksi muutkin lajit kärsivät. Seppo Leinosen ajankohtainen piirros PEDSin posterisessiosta.

Vesistöjen kunto huolestutti symposion osallistujia. Sorsien lisäksi muutkin lajit kärsivät. Seppo Leinosen ajankohtainen piirros PEDSin posterisessiosta.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s