Ihmisen sukupuun elävä legenda luennoi Helsingissä

Ihmisen sukupuun rakentamisen kohdalla esiin nousee yksi perhe – Leakey. Leakeyt ovat kaivautuneet Afrikan hiekkaan jo kolmen sukupolven ajan 20-luvulta lähtien. Maailmankuulu paleoantropologi ja luonnonsuojelija professori Richard Leakey luennoi toukokuun 6. päivä Helsingin Yliopistossa Yrjö Reenpää seminaarissa ihmisen sukupuun tutkimuksesta Afrikassa.

Richard Leakey luento veti Helsingin yliopiston juhlasalin täyteen kuulijoita ©  Mia Vehkaoja

Richard Leakey luento veti Helsingin yliopiston juhlasalin täyteen kuulijoita © Mia Vehkaoja

”Antakaa sarvien ja turkkien olla oikeilla omistajillaan”

Leppoisasti esiintyneellä Leakeyllä oli esityksensä aluksi painava sana sanottavana salametsästyksestä. Kiinan talouskasvun myötä kiinalaiset ovat laajentaneet vaikutustaan Afrikassa ja toimivat suurilla resursseilla. Salametsästys on Leakeyn mukaan lisääntynyt ja norsunluuta sekä sarvikuonon sarvia kuljetetaan enenemissä määrin kiinalaisen perinnelääketieteen tarkoituksiin. Leakeyn mukaan yksi suurin syy on ihmisten tietämättömyys. Esiintyessään Pekingissä häntä oli pyydetty olemaan näyttämättä kuvia salametsästäjien tappamista norsuista, etteivät kuulijat järkyty. Leakeylle selvisi, etteivät kiinalaiset tiedä norsujen tulevan tapetuksi syöksyhampaiden takia. Nykyisessä toimessaan Kenian luonnonsuojelujärjestön KWS:n johdossa tämä pysäyttämättömäksi kuvailtu professori aikoo toimia salametsästyksen ehkäisemiseksi koulutusta lisäämällä. Leakey ei kaihda suojelutoimissaan riskejä, vaikka hänen tekemisensä eivät ole kaikille mieleen. Vuonna 1993 hän joutui järjestetyksi epäiltyyn lentokoneonnettomuuteen menettäen molemmat jalkansa polven alapuolelta.

”Puuttuvia renkaita ei ole, sillä ihminen on apina”

Leakey muisteli ihmisen sukupuun tutkimuksen alkutaivalta, jota leimasi suuri epäusko. Muutamien ensimmäisten luiden löydyttyä pilkattiin näiden ihmisen evoluution todisteina olleiden luiden mahtuvan kahvipöydälle. Sittemmin luita on löytynyt paljon enemmän ja sukupuu on täydentynyt ja täyttynyt myös muiden ihmissukujen luurangoista. Isä Loius Leakeyn 60-luvulla löytämä Homo habiliksen luuranko muutti voimakkaasti käsitystä ihmisen alkuperästä. Luurakojen lisäksi on löytynyt kivityökaluja, vanhimmat, vasta tänä vuonna löydetyt ovat aina 3,4 miljoonan vuoden takaa, mikä viittaa muidenkin kuin Homo-suvun ihmisten pystyneen työstämään kiveä. Richard Leakeyn äidin Maryn löytämä 1,8 miljoonaa vuotta vanhaa majaa pidettiin löytöhetkellä ennen kuulumattomana. Leakey vitsailikin, että esi-ihmisiä pidettiin pitkään turha tyhminä, sillä kykeneväthän monet eläimet aina hyönteisistä lintuihin ja orankeihin asti rakentamaan suojia.

Leakey käytti paljon aikaa myös erilaisten teorioiden spekulointiin ja tulevaisuuden tutkimushaasteisiin. Syitä miksi ihminen nousi kahdelle jalalle, ei vieläkään tunneta. Leakeyn mukaan syy löytyy todennäköisesti ympäristöstä ja ravinnosta. Vanhimmat todisteet kahdella jalalla kävelystä löysi Mary Leakey 70-luvulla. 3,7 miljoonaa vuotta vanhat jäljet jätti kolme pystyssä kävellyttä afarinapinaihmistä. Aikaa on tästä kulunut niin vähän, että selkärankamme soveltuu edelleen melko huonosti kahdella jalalla kävelyyn johtaen erilaisiin selkävaivoihin.

Ihminen on apina, siksi keskustelu puuttuvista renkaista on turha © Sari Holopainen

Ihminen on apina, siksi keskustelu puuttuvista renkaista on turha © Sari Holopainen

Aivojen ja ihmiselle tyypillisen käytöksen kehitys on myös Leakeyn mukaan vielä paljolti tutkimaton aihe. Ihmislapsi on pitkään riippuvainen äidistään eikä kykene vuosiin juuri mihinkään toimiin itsenäisesti, siinä missä simpanssipoikanen roikkuu emonsa kyydissä jo parin päivän iässä. Lapsi rajoittaakin ihmisemon toimintaa vuosia, mutta toisaalta tämä aika mahdollistaa pitkällisen koulutuksen antamisen.

Leakeya haluaisi myös selvittää, miksi nykyihminen lähti levittäytymään Afrikasta. Hän pohti, että kielenkehitys on voinut mahdollistaa lähdön. Monimutkaisten ajatusten jakaminen mahdollistaa nimittäin toimien suunnitelmallisuuden pidemmälläkin aikavälillä. Tämä saattoi olla nykyihmisen etu.

Meillä on vasta lyhyt historia

Leakey puhui myös tummaihoisten kokemasta syrjinnästä. Hän toivoi että Afrikkaan johtavasta sukupuusta saataisiin nostettua esiin ihmiskunnan yhtenäisyyttä korostavia puolia. Ei ole kovinkaan pitkä aika siitä kun nykyihminen poistui Afrikasta. Leakey esittikin että tämä voisi nostaa tummaihoisten arvostusta alkuperäänsä kohtaan. Leakey muistutti, että vaaleaihoisuus ja varsinkin sinisilmäisyys ovat varsin tuoreita ilmiöitä ihmisen historiassa.

Turkana-järvellä on nykyään kaksi tutkimusasemaa, joiden tukemiseen myös Helsingin yliopisto on osallistunut. Asemilla tapahtuvan tieteellisen työn lisäksi ne tukevat paikallisen väestön koulutusta ja terveydenhoitoa. Turkana-järven fossiililöytöihin voi tutustua tarkemmin virtuaalimuseossa http://africanfossils.org/

Lue lisää: Helsingin Sanomat 6.5.2015: Elämä kuin elokuvasta – paleoantropologi Richard Leakey on ihmisen ja norsun asialla

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s