Orangin elämä lautasella

Syötkö pikanuudeleita, margariinia, sipsejä tai muroja? Nämä ovat tuotteita, jotka saattavat sisältää palmuöljyä. Sitä voi olla myös shampoissa, huulipunissa ja pesuaineissa. Tuoteselostetta lukiessa kannattaa olla tarkkana, sillä epämääräinen merkintä ”kasviöljy” voi tarkoittaa myös palmuöljyä. Pienempi osa palmuöljyn tuotannosta menee polttoaineisiin. Palmuöljyä saadaan öljypalmuista, joita viljellään pääasiassa Malesiassa ja Indonesiassa. Sademetsiin raivatut viljelmät tuhoavat orankien ja monien muiden sademetsän eläinten elinympäristön. Jopa 80 % orankien alkuperäisistä elinympäristöistä on jo menetetty.

Nenäapina ja oranki ovat molemmat erittäin uhanalaisia lajeja, joiden suurin uhka on elinympäristöjen tuhoutuminen. Nenäapinoita elää ainoastaan Borneon saarella, orankeja Borneon lisäksi myös Sumatralla. Nenäapinaemo poikasineen Kinabatang-joella, ja oranki Rasa Rian luontoreservaatissa Borneossa. © Sari Holopainen

Nenäapina (Nasalis larvatus) ja oranki (Pongo pygmaeus) ovat molemmat erittäin uhanalaisia lajeja, joiden suurin uhka on elinympäristöjen tuhoutuminen. Nenäapinoita elää ainoastaan Borneon saarella, orankeja Borneon lisäksi myös Sumatralla. Nenäapinaemo poikasineen Kinabatang-joella, ja oranki Rasa Rian luontoreservaatissa Borneossa. © Sari Holopainen

Suurin osa öljypalmuviljelmistä raivataan sademetsiin. Tämä tarkoittaa auttamatta alkuperäisen sademetsäluonnon katoamista. Kun viljellyn alueen maaperä on kulutettu loppuun, alue saattaa metsittyä uudelleen, mutta paikalle kasvava sekundäärinen metsä ei vastaa alkuperäistä. Suoalueille raivatut viljelmät taas pahentavat ilmastonmuutosta, sillä soiden kuivattaminen lisää hiilidioksidipäästöjä.

Sademetsään raivattu öljypalmuviljelmä. Maaperä altistuu eroosiolle varsinkin viljelykierron alkuvaiheessa, jolloin kasvipeite on erityisen harvaa. © Sari Holopainen

Sademetsään raivattu öljypalmuviljelmä. Maaperä altistuu eroosiolle varsinkin viljelykierron alkuvaiheessa, jolloin kasvipeite on erityisen harvaa. © Sari Holopainen

Öljypalmun viljelyyn liittyviä ympäristöongelmia on pyritty ratkaisemaan sertifioinnilla. Esimerkiksi WWF on ollut mukana suunnittelemassa Roundtable of Sustainable Palm Oil (RSPO)-sertifikaattia, joka on merkkinä vastuullisesti tuotetusta öljystä. Sertifikaatti edellyttää viljelyltä sekä ympäristö- että sosiaalista kestävyyttä. Ympäristöongelmien lisäksi palmuöljyn viljelyyn liittyy nimittäin myös vakavia sosiaalisia ongelmia. Epäselvät maanomistusoikeudet ovat johtaneet alkuperäiskansojen ja pienviljelijöiden väkivaltaisiin häätöihin mailtaan. Palmuöljyplantaasien työntekijöiksi tuodaan ulkomailta halpatyövoimaa, jonka työskentelyolosuhteet ja palkat ovat herättäneet ihmisoikeusjärjestöjen huomion.

Öljypalmuplantaasit levittäytyvät koskemattomaan sademetsään. Palmujen muodostama monokulttuuri ja yksinkertainen aluskasvillisuus muodostavat valtavan eron sademetsälajiston runsauteen. © Sari Holopainen

Öljypalmuplantaasit levittäytyvät koskemattomaan sademetsään. Palmujen muodostama monokulttuuri ja yksinkertainen aluskasvillisuus muodostavat valtavan eron sademetsälajiston runsauteen. © Sari Holopainen

Kansainväliset vapaaehtoiset sopimukset, kuten RSPO, on suunniteltu vastaamaan kansallisia lakeja tai tehostamaan niiden noudattamisen puutteita. Ruysschaert & Salles (2014) tutkimuksen mukaan RSPO on kuitenkin epäonnistunut Indonesian metsäalueiden, ja ennen kaikkea orankien elinympäristöjen suojelussa. Epäonnistumisen syynä ovat liian pienet korvaukset, jotka eivät kannusta viljelijöitä hakemaan sertifikaattia. Lisäksi ohjeistettu dokumentointi on liian tulkinnanvaraista ja kiistanalaisia asioita on lykätty. Muun ohella tutkimuksessa todettiin, ettei RSPO:ta oltu pystytty integroimaan kansalliseen lainsäädäntöön ja normeihin. Kaiken kaikkiaan sertifikaatin ulkopuolinen valvonta on hyvin puutteellista. Tutkijat ehdottavatkin orankien suojelun tehostamiseksi laajempia sosio-ekologisia raameja. Tämä tarkoittaisi alhaalta-ylöspäin tapahtuvaa lähestymistapaa, jossa suojelu sidottaisiin osaksi Indonesian alueellista kehitystä, joka sisältäisi myös maatalouden uudistuksen.

Orangit tarvitsevat selviytyäkseen suuria metsäalueita. Nykyisellä metsien hävitysvauhdilla orankien pelätään katoavan luonnosta vuoteen 2020 mennessä. Öljypalmun viljelyn yleistyessä Afrikassa, myös simpanssien elinalueet ovat uhattuna.

Orpoa Tenteniä opetetaan orankien tavoille Rasa Rian luontoreservaatissa Borneossa.

Orpoa Tenteniä opetetaan orankien tavoille Rasa Rian luontoreservaatissa Borneossa.

Lue lisää: Ruysschaert, D. & Salles D. 2014. Towards global voluntary standards: Questioning the effectiveness in attaining conservation goals The case of the Roundtable on Sustainable Palm Oil (RSPO). Ecological Economics 107: 438–446.

Tutkimus: Palmuöljyn tuotanto uhkaa simpansseja Afrikassa. Helsingin Sanomat 14.7.2014

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s