Muovi merkkaa uuden geologisen aikakauden alkua

Tulevaisuuden geologit tulevat havaitsemaan meidän aikamme maakerroksissa erikoisia muutoksia. Kerrokseen ilmaantuu kokonaan uusi materiaali, joka peittää maapalloa kaikkialla; mantereilta valtamerten pohjiin. Maailman joka kolkkaan ehtinyt muovi on yksi merkki antroposeenisesta (ihmisvaikutteisesta) ajanjaksosta.

Ihmiset heittävät luontoon valtavia määriä muovijätettä, joka varsin usein huuhtoutuu kaupunkien rantavesiin ja sitä kautta luonnon kiertokulkuun. © Sari Holopainen

Maailma peittyy muoviin

Muovia valmistetaan joka vuosi yli 300 miljoonaa tonnia. Tasaisesti jaettuna siitä riittäisi jokaiselle ihmiselle 40 kiloa joka vuosi. 1950-luvun jälkeen muovia on ehditty valmistaa jo yli viisi miljardia tonnia. Tasaisesti jaettuna sillä käärisi koko maapallon muovikääreeseen. Nämä tiedot käyvät ilmi vuonna 2015 julkaistusta tutkimuksesta, jossa todettiin muovin tunkeutuneen jo maapallon jokaiseen kolkkaan. Muovia löytyy valtavina kelluvina lauttoina meristä, syvältä merien pohjista, järvistä ja maaperästä. Muovia on jopa maapallon kaukaisimmissa kolkissa, joissa ihmisvaikutus on vähäistä. Muovipartikkeleita löytyy jo arktisten merialueiden jäästä. Mikromuovia on löydetty myös esimerkiksi Kallaveden jään päälle sataneesta lumesta, minkä tutkijat epäilevät viittaavan siihen, että muovia sataa jo taivaaltakin. Pitkäikäinen ja yleinen muovi muodostaa vakavan uhan varsinkin vesistöissä, myös Suomessa.

Liikenne on pahimpia mikromuovin tuottajia. © Sari Holopainen

Suurin osa maailman muovista on jäänyt luontoon. Vain pieni osa päätyy kierrätykseen, energiajätteeksi tai haudataan maahan. Muovijäte voidaan jakaa kahteen kokoluokkaan: makromuovi on yli 5 mm palasia, kuten muovipulloja, pusseja, hylättyjä kalaverkkoja, leluja jne. Mikromuovi on tätä pienempiä partikkeleita, usein paljain silmin havaitsematonta. Mikromuovit ovat jopa suurempi uhka merille kuin makromuovimassat. Mikromuovia valmistetaan tarkoituksella ja osa muodostuu esimerkiksi auton renkaiden hangatessa tietä (auton renkaiden kerrotaan olevan synteettistä kumia, joka on muovin kaltaista ainetta) ja tiemerkintöjä. Liikenne on sekä norjalaisen että ruotsalaisen selvityksen mukaan pahimpia mikromuovin tuottajia. Renkaista ja tiemerkinnöistä peräisin olevaa mikromuovia tuotetaan Norjassa arviolta 5 000 tonnia ja Ruotsissa 13 000 tonnia vuodessa. Kokonaisuudessaan Norja tuottaa ainakin 8 000 tonnia mikromuovia vuodessa. Kaupunkien hulevesien mukana mikromuovi päätyy vesistöihin ja sitä kautta myös eteenpäin ravintoverkossa.

Ihmiset joutuvat kosketuksiin mikromuovin kanssa huomaamattaan. Mikromuoveja löytyy esimerkiksi kosmetiikkatuotteista. Synteettiset tekstiilit ovat myös mikromuovin lähde. Aasiassa synteettiset vaatteet ovatkin suurin mikromuovin lähde. Mikromuovin kulkeutuessa järviveteen, se voi lopulta päätyä myös talousveteen. Mikromuovipitoisuuksia järvissä ja talousvesissä tai niiden terveysvaikutuksia ihmiseen ei kuitenkaan vielä tunneta kunnolla.

Eläimet tukehtuvat muoviin

Muovi hajoaa hitaasti. Se saattaa päätyä osaksi ”ravintoverkkoa” eläinten luullessa muovinpaloja ruuaksi. Maailmalta on raportoitu kuinka merikilpikonnat, hylkeet, merilinnut ja monet muut eläimet kärsivät muovista elimistössään. Vaikka eläin ei söisi muovia, se voi myös sotkeutua siihen usein kohtalokkain seurauksin. Suomessa kuuluisaksi on tullut mm. pyykkitelineeseen juuttunut joutsen.

Tukalasti kaulaan juuttunut muovirengas esti tätä sinisorsaa liikuttamasta päätään, haitaten sorsan normaaleja toimia ravinnonhankinnasta lähtien. © Sari Holopainen

Meriin päätyvistä muovipartikkeleista osa päätyy kaloihin, sillä ne luulevat muovihiukkasia ruuaksi. Eräässä kokeessa havaittiin kasvojenpuhdistusvoiteissa käytettyjen mikromuovien myrkkyjen päätyvän kalojen kudoksiin. Kalan joutuessa syödyksi myrkyt pääsevät siirtymään seuraavaan eläimeen, esimerkiksi ihmiseen.

Mikromuovien päätymistä luontoon voidaan yrittää rajoittaa mm. hulevesijärjestelmiä kehittämällä. Muovituotteita voidaan myös korvata muilla, ympäristöystävällisillä, materiaaleilla. Yksittäinen kuluttaja voi valita tuotteita, joissa mikromuoveja ei ole.

Lue lisää

Zalasiewicz et al. Anthropocene 2015: The geological cycle of plastics and their use as a stratigraphic indicator of the Anthropocene

YLE Tiede: Päätyykö mikromuovi juomaveteesi?

IUCN: Invisible plastic particles from textiles and tyres a major source of ocean pollution – IUCN study

Aiheeseen liittyvä toinen blogikirjoitus: Plastic – the modern plague

Mainokset