Luentosalin valkokankaalle heijastuu ilmakuva Tansaniasta. Vasemmassa laidassa on tasaisen vihreää viljelysmaata. Oikeassa laidassa on luonnontilainen metsikkö-pensaikko, jossa elää luontaisia villieläimiä. Vasemman puolen karja sekä salametsästäjät eivät tule metsään, sillä se on vuokrattu metsästyskäyttöön.
Luonnonsuojelija-metsästäjä
Natasha Illum Berg, ammattimetsästäjä, luonnonsuojelija ja kirjailija kävi Suomessa maaliskuussa kertomassa metsästyksen ja luonnonsuojelun yhteensovittamisesta Afrikassa. Alkuperältään ruotsalais-tanskalainen Berg vaikuttaa Tansaniassa ja keskittyi luennossaan pohtimaan luonnosta vieraantumista. Yllä mainittu kuva on hänen metsästysmaidensa rajalta. Alue on vuokrattu Tansanian valtiolta ja siellä järjestetään kaupallisia jahteja.
Bergiltä kuulemma kysytään usein, kuinka hän voi olla sekä luonnonsuojelija että metsästäjä. Hänelle nämä kaksi asiaa ovat toisiaan tukevia. Hän painottaakin, ”What pays, stays”. Metsästäjien tuottamilla tuloilla on mahdollista pitää alueita luonnontilaisina. Bergin tilalla metsästys on tiukasti säädeltyä ja kohdistuu vanhoihin eläimiin, jotka tulisivat luonnossakin tapetuiksi. Luonnossa ei ole vanhainkoteja ja vanhojen eläimien tappaminen kuuluu luonnon kiertokulkuun, Berg muistuttaa. Tilalla eläinkanta on vahva metsästyksestä huolimatta. Bergin näkemyksen mukaan ilman metsästysmatkailua salametsästäjät tappaisivat eläimet nopeasti.
Miksi sitten metsästys eikä luontomatkailu? Berg vastaa, että Afrikkaan voi houkutella vain tietyn määrän turisteja. Suurin osa menee kansallispuistoihin ja suojelualueille, joissa on kauniit maisemat ja hyvä näkyvyys ottaa kuvia eläimistä. Bergin tilalla puut ja pensaat estävät näkyvyyden ja tsetse-kärpäset piinaavat. Luontoturismi ei ole vastaavilla tiloilla siis edes teoreettisesti mahdollista. Lisäksi metsästäjät tuovat huomattavasti enemmän rahaa, joten heitä tarvitsee paljon vähemmän. Tällöin luontokin kuluu vähemmän. Maan täytyy tuottaa jotakin ja käytännössä se tarkoittaa monilla alueilla joko maanviljelyä ja sen mukana tulevaa salametsästystä tai metsästysmatkailua.
Afrikan metsästysmatkailu on kuitenkin laajasti kritisoitua. Berg painottaakin, että osa toiminnasta ei kestä lähempää tarkastelua ja oma pesä olisi siivottava ja väärintoimija tuomittava. Hän kuitenkin näkee metsästysmatkailun olevan voimakas suojelukeino, jolle ei juuri ole vaihtoehtoa suojelualueiden ulkopuolella, mikäli luonnontilaisia alueita halutaan säilyttää. Berg oli esittänyt eräässä haastattelussa haasteen, jossa lupasi muuttaa toimintaansa, jos hänelle tarjotaan joku luontoa tehokkaammin suojeleva keino. Yhtään ehdotusta ei ole tullut. Bergin mukaan nykyään on epäsuosittua olla metsästäjä. Usein metsästyksen vastaiset näkemykset perustuvat Bergin mielestä kuitenkin vain mielipiteeseen ilman tietoa siitä, miten metsästystä voidaan käyttää myös luonnonsuojeluun.
Luontoyhteys hukassa
Berg puhuu paljon luontoyhteydestä. Hän näkee Suomessa olevan hyvä tilanne, sillä täällä ihmiset liikkuvat paljon luonnossa ja suuri osa ihmisistä hankkii ravintoa luonnosta keräämällä marjoja ja sieniä sekä metsästämällä ja kalastamalla. Suomessa esimerkiksi metsästyskortin omistaa 6% väestöstä, mikä on suurin luku Euroopassa. Berg vertaa tilannetta Yhdysvaltoihin, jossa kolmasosa lapsista luulee nugettien ja pekonin olevan kasviksia.
Yhdysvalloissa on tutkittu, miten ulkona olemisen väheneminen on johtanut moninaisiin ongelmiin. Niin mielenterveydellä kuin fyysisellä terveydellä on positiivinen yhteys luonnossa vietettyyn aikaan. Berg painottaa henkilökohtaisen luontosuhteen tärkeyttä. Yhteys luontoon tekee ihmisen tutkitusti onnelliseksi.
Ihminen on muokannut maapalloa rajusti. Nisäkkäiden biomassasta 96 % muodostuu jo ihmisistä ja kotieläimistä. Linnuista 70 % on tuotantoeläimiä. Maa-alasta 38 % on valjastettu maanviljelykseen. Ihmisistä 56 % on urbanisoituneita ja luku kasvaa. Berg pyytää miettimään näitä lukuja. Ihmisen tilanne lajina on hyvin kestämätön ja tasapainoton.
Epämiellyttävin valhe
Bergin näkemyksen mukaan nykyihminen tekee itsestään jumalan kaltaisen etäännyttäessään itsensä kuolemasta. Bergin tuo esille toisen näkökannan: meidän pitäisi ymmärtää luontoa paremmin ja hyväksyä, että elämän edellytys on tappaa. Ihmisen elämä edellyttää niin kasvien kuin eläimien tappamista. Bergin mukaan suurin valhe on väittää, ettei näin olisi. Hän nostaa esille hypoteesin: tieteen edistyessä ymmärrämme kasveja koko ajan paremmin ja saatamme pian olla tilanteessa, jossa kasvin elämä rinnastetaan eläimen elämään. Kasvien tappaminen saatetaan tulvaisuudessa nähdä yhtä pahana kuin eläinten tappaminen nyt.
Muistiinpanot Bergin luennosta 30.3.2023: Musing on men’s place in nature and a few lies we like
Lue lisää:
CNN 2022: Meet Tanzania’s Lion Defenders: the hunters-turned-conservationists of the Barabaig tribe
Jimenez ym. 2021. Associations between Nature Exposure and Health: A Review of the Evidence. Int J Environ Res Public Health.
Blogiteksti Close Encounters of the Natural Kind: Preserving by killing?
Ihmeellinen luonto 